Tietoa pahoinpitelystä

Lapsiin kohdistuva väkivalta tuomitaan aiempaa useammin. Väkivallattomuuteen on silti pitkä matka.

Vanhempien oikeus kasvattaa lasta kurittamalla poistettiin rikoslaista 1979. Siihen asti vanhemmilla oli ollut lakiin perustuva oikeus pahoinpidellä lapsiaan kuripidon nimissä.

Laissa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (voimaan vuoden 1984 alusta) kiellettiin lapsen ruumiillinen kuritus vielä erikseen. Nykyään rikoslain pahoinpitelypykäliä sovelletaan myös vanhempien lapseensa kohdistamaan väkivaltaan.

Kaksikymmentä vuotta sitten, 1980-luvulla, kartoitettiin suomalaisten asenteita lapsen ruumiilliseen kuritukseen,  ennen kurituskiellon voimaantuloa ja kurituskiellon jälkeen.

Vuonna 1981 Suomen aikuisväestöstä 47 prosenttia hyväksyi kuritusväkivallan ja sitä vastusti 44 prosenttia.

Väkivaltaa ei enää hyväksytä yhtä usein kuin aiemmin.

Lastensuojelun Keskusliitto selvitti asenteita uudelleen 2000-luvulla. Sekä miesten että naisten suhtautuminen oli muuttunut kielteisemmäksi väkivallan käyttöön lasten kasvatuksessa (Kuviot 1, 2 ja 3).

Parin viime vuoden aikana käydyt väittelyt yleisönosastoissa ja internetin keskustelupalstoilla osoittavat, että väkivallan kannatus istuu lujassa osassa väestöä. Vaikka 20 vuodessa on tapahtunut merkittävä asennemuutos, joka näyttää edelleen jatkuvan, on väkivallan käytöllä lapsia kohtaan silti merkittävä puolustajakuntansa.

Vuoden 1981 ja 1986 tutkimukset Teuvo Peltoniemi, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Vuoden 2004 ja 2006 tutkimukset Lastensuojelun Keskusliitto ja Taloustutkimus Oy.

Ihmisoikeudet kuuluvat myös lapselle

Väkivallan vastaisessa työssä on painopiste muuttunut.  Aiemmin väiteltiin lapsiin kohdistuvan väkivallan hyödyistä ja haitoista. Väkivallan vastustajat pyrkivät osoittamaan, että väkivallan käyttö johtaa lapsen kehityksen kannalta monenlaisiin haittoihin ja lisää lapsen nykyistä ja myöhempää aggressiivisuutta ja siten väkivaltaa yleensä.

Ihmisoikeusajattelun voimistuttua 2000-luvulla on tuotu yhä selvemmin esiin, että lapsi on ennen kaikkea ihminen, jolla on oikeus väkivallalta suojattuun elämään kuten kaikilla muillakin ihmisillä.

Lapsuus on arvokas osa yksilön elämää ja lapselle on taattava oikeus elää turvassa väkivallalta.

Lapsille on taattava sama fyysisen koskemattomuuden suoja kuin aikuisillekin - myös käytännössä.