Tietoa pahoinpitelystä - Älä lyö lasta - Lastensuojelun Keskusliitto

Lapsiin kohdistuva väkivalta tuomitaan aiempaa useammin. Väkivallattomuuteen on silti pitkä matka.

Vanhempien oikeus kasvattaa lasta kurittamalla poistettiin rikoslaista 1979. Siihen asti vanhemmilla oli ollut lakiin perustuva oikeus pahoinpidellä lapsiaan kuripidon nimissä.

Laissa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (voimaan vuoden 1984 alusta) kiellettiin lapsen ruumiillinen kuritus vielä erikseen. Nykyään rikoslain pahoinpitelypykäliä sovelletaan myös vanhempien lapseensa kohdistamaan väkivaltaan.

Kaksikymmentä vuotta sitten, 1980-luvulla, kartoitettiin suomalaisten asenteita lapsen ruumiilliseen kuritukseen, ennen kurituskiellon voimaantuloa ja kurituskiellon jälkeen.

Vuonna 1981 Suomen aikuisväestöstä 47 prosenttia hyväksyi kuritusväkivallan ja sitä vastusti 44 prosenttia.

Yhä harvempi hyväksyy kuritusväkivallan.

Lastensuojelun Keskusliitton on selvittänyt asenteiden kehitystä vuosina 2004, 2006, 2007 ja 2012. Uusimman Taloustutkimuksella teetetyn kyselyn mukaan enää vain joka kuudes suomalainen hyväksyy kuritusväkivallan.

Kuritusväkivaltaa koskevat asenteet ja lapsiin kohdistuvan väkivallan kehitystrendejä Suomessa. 2012.

Ihmisoikeudet kuuluvat myös lapselle

Väkivallan vastaisessa työssä on painopiste muuttunut. Aiemmin väiteltiin lapsiin kohdistuvan väkivallan hyödyistä ja haitoista. Väkivallan vastustajat pyrkivät osoittamaan, että väkivallan käyttö johtaa lapsen kehityksen kannalta monenlaisiin haittoihin ja lisää lapsen nykyistä ja myöhempää aggressiivisuutta ja siten väkivaltaa yleensä.

Ihmisoikeusajattelun voimistuttua 2000-luvulla on tuotu yhä selvemmin esiin, että lapsi on ennen kaikkea ihminen, jolla on oikeus väkivallalta suojattuun elämään kuten kaikilla muillakin ihmisillä.

Lapsuus on arvokas osa yksilön elämää ja lapselle on taattava oikeus elää turvassa väkivallalta.

Lapsille on taattava sama fyysisen koskemattomuuden suoja kuin aikuisillekin - myös käytännössä.